Sirreefama mindaa bara 2012

Manni maree bakka bu'oota uummataa wixinee bajata bara A. I irratti erga mari'ateen booda birrii biiliyoona Bara bajataa kanatti lammiileen miiliyoona sadiif carraa hojii uumuuf karoorfatamuu MM Abiy Ahimad himaniiru.

Bajata ramadame keessaa birriin biiliyoona baasii idilee mootummaa federaalaaf, baasii kaapitaalaaf birrii biiliyoonadeeggarsa naannoleef birrii biiliyoona akkasumas hojii galmoota misoomaa itti fufsiisuuf birrii biiliyoona jaha ramadeera.

Bajatni kun guddina diinagdee biyyatiin bara ti ni galmeesisti jedhamee eeggamu dhibbeentaa 9. Ministirri Mummee Abiy Ahimad gaaffiiwwan miseensota mana marichaan dhiyaateefis deebii kennaniiru.

Qaala'iinsi gatii dhimma lammiilee harka qalleeyyii yaaddessaa jiru akka ta'eefi mootummaan qaala'iinsa gatii hir'isuu irratti xiyyeeffatee akka hojjetu himaniiru. Qaala'iinsa gatii mul'atuuf walsimuu dhiisuun dhiyeessii fi fedhii sababa ijoo akka ta'e kan himan MM Abiy diinagdee fedhii irratti hundaa'e gara diinagdee dhiyeessii irratti hundaa'eetti jijjiiruuf ni hojjetama jedhan.

Kana malees dhiyeessii humna ibsaa fi damee loojistiksii irratti hojjechuun fedhii omishaalee mul'atuf dhiyeessin gahaan akka jiraatuf akka hojjetamus himaniiru. Dhimma dargaggootaan walqabatee bara bajataa ti lammiileen miiliyoona sadi hojii akka argataniif karoorfatameera.

Lammiilee biyyattii hojiitti bobbaasufis biyyaalee Awuroopaa, Eeshiyaa fi baha giddu galeessaa walin mari'atamaa akka jiru MM Abiy Ahimad himaniiru. Haaluma kanaan bara tti lammiileen 50, Yunaayitid Arab Imireetis UAE keessatti carraa hojii akka argatan ni taasifama jedhan.

Dabalataan dargaggootni pirojeektota biyyattii keessatti hojjetaman irratti akka hirmaatan fi dargaggoota kalaqtoota jajjabeessuun carraa hojii dargaggootaa guddisuuf akka hojjetamus himaniiru. Hammeentaa hojii dhabdummaa gara dhibbeentaa kudhanii gaditti hir'isuun yaada mootummaa isaanii akka ta'e kan himan MM Abiy Ahimad gama hoji dhabdummaa hir'isuutin jijjiirama qabatamaa akka fidanis abdii qaban himaniiru.

Waa'ee Bulchiinsa Qabeenyaa Qisaasa qabeenyaa ilaalchisee hanna gama angawoota mootummaan jiru ciminaan akka to'atan himan. Kana malees bittaa fi dhabamsiisa qabeenyaa irratti rakkoon guddaan akka jiru kan himan Ministirri Mummee Abiy Ahimad meeshaalee manneen kuusaa keessa tuulamanii taa'an tajaajila biroof akka oolan gochuuf ni hojjetamas jedhan.

Bara hanga guyyaa kaleessaatti galii birrii biiliyoona Itoophiyaan yeroo ammaatti liqaa oomisha waliigalaashee keessaa dhibbeentaa soddoma ta'u akka irra jiru fi mootummaan liqaa daldalaa biyyattiin liqeeffattee turte gara liqaa yeroo dheeraa keessa deebi'utti akka jijjiiramuuf hojjechaa turuusaas himaniiru.

Akka fakkeenyaattis dhala liqaa doolaara miiliyoona waggaa waggaan biyya Chaayinaaf kaffalamuu qabu hambisuun danda'amuusaa dubbatan.

Galii gama tuurizimiin argamuu danda'u guddisuufis masarawwan mootummaa magaala Finfinnee keessatti argaman dawwannaaf banuun galii biyyattii guddisuuf akka hojjetamus himaniiru.

sirreefama mindaa bara 2012

Oduu Itoophiyaa Viidiyoo Jajjaboo. Manni maree bakka bu'oota uummataa Itoophiyaa bajata bara raggaasise 8 Adooleessa Image copyright Office of the Prime Minister of Ethioipia Manni maree bakka bu'oota uummataa wixinee bajata bara A. Bajata bara keessaa dhibbeentaan 60 hojiilee hiyyummaa hir'isanif ramadame. Ajjeechaan tibbanaa rifoormii Itoophiyaa gufachiisaa? Kana malees daballii gatii kiraa manaa to'achuufis ni hojjetama jedhan.

Jalqabatti deebi'i.ADWUI erga biyya bulchuu jalqabee, waggoota kurnan sadan darban gama diingdee hawaasummaa fi siyaasaan jijiirama guddaa dhaaba galmeessise. Gama hawaasummaan tajaajila barnootaa fi fayyaa waliin gahuun hojii gaarii galmeessiseera. Walitti makamuun paartichaa kun seenaa siyaasa biyya keenyaa keessaatti yaada jijjjiramaa haaraa ,tokkummaa waan gaaarii fidumiira waliin fi walqixummaa kan uumudha.

Caaseffamni Barnootaa Haaraan Bara 2012 Irraa Eegalee Hojii Irra Akka Oolu Ibsame

Manni mare keenya boqonnaa haaraa kanarra gahu keenyaaf baga gammadaan jedha. ADWUI n sirrummaa gaaffii kana amanuudhaan siirreessuudhaaf erga murteessee waggoonni heedduun dabraniiru. Rakkoo kana furuudhaaf wal harkisuun ture amma furmaata argatee guyyaa seena qabeessee kanaaf gahuu keenyaaf Manni Maree ADWUI baga gammaddan jedha. Baga seenaan bara deeggartummaa cuufamee toora waltajjii qabsoo haarwaa hirmaachisummaatti cehuuf geessan.

Paartiin walitti makame hundi keenyayyuu qixxee kan itti laallamnuu fi itti hirmaannu adeemsa siyaasaa haarawa uumuudhaan haala biyyi keenya keessa jirtu jijjiruudhaaf tattaaffii godhamu waliin cimne akka hojjeennu yaamicha isaa isinii dhiyeessa.

Paartilee siyaasaa biyya keenyaa jidduutti aadaan waldhagahuu,waldandahuu,wal kabajuu fi waldorgommii fi tumsi madaalawaan mallattoo isaa kan tahe siyaasni qaroome akka dhugoomuuf, siyaasni dabaa fi jibbaa akka hafuuf paartiin walitti makame ajandaalee irratti qabsaahu keessa dhimmi kun isa ijoodha.

Sadarkaa paartiin keenya amma irra gaheef Itiyoophiyaanonni hundi eenyummaa isaantiin otoo hin daangeeffamiin,kana manaa fi keessummaa otoo hin tayiin qixxee kan itti hirmaatan, hundaaf waltajjii tahurraa dabre kana dhugomsuuf kan isa dandeechisu sagantaa isinii qabatee dhiyaateera.

Paartiin keenya kan walitti makame sablammoota hunda kan hirmaachisu fi duraan adeemsa dhiiburraa, kan irraa barannu,gaaffii ummataa karaa qindoomina qabuun kan itti deebisnuu fi keessoo paartitti waliigalatee cimsuudhaan waliigalatti biyyaa keenya keessatti ilaalcha biyyaaleessummaa fiduuf kan nu dandeechisu waan taheef, sirna sab-daneessa feederaalawa kan itti dhugoomu, Itiyoophiyaa badhaate ijaaruudhaaf tattaaffii goonu hundaaf hirmaannaan keessan akka bira hin hafne paartiin keenya shakkii hin qabu.

Kana waan taheefis, sab-daneessuummaa keenya eegnee Itiyoophiyaa badhaate ijaaruuf harka wal qabanne akka hojjeenuuf waamicha keenya dabarsiina. Sign in Join. Sign in. Log into your account. Sign up. Password recovery. Recover your password. Saturday, April 18, Amharic English Arabic. Forgot your password?Mudde, Jimmaa. Seensa——— —————————————————————————————————- 3 II. Bookmark not defined. Gosoota safartuulee raawwii Type of performance measures ——————————————— 65 5.

Iskoorkaardii Adeemsaalee Hojii Ijoo fi deeggarsaa—————————————————— 86 8. Cascading karoora bara Kurmaanaan—————————————————————— Error! Magaalaan jimmaa maga. Finfinneeraa gara kiba lixaati km fagaattee kan argamtuudh. Magalaan Jimmaa magaala gidu-gala invastimantii fi daldala fi Oomisha bunaa kan taate dha.

Haala Waliiga laa Dhaabbata tajaajila Bishaan dhugaatii magaalaa Jimmaa. Dhaabbatni kun bishaan hujummon fayyadamu kan jalqabe bara fashistin xaaliyaanii biyya wararte bara irraa eegalee hanga bara tti hudeefamee burqaa tabba jireen jalaa burqu graviitiidhan hujummoo keesa akka dhangala. Jiraatoni magaala kanaa yeroo dheeraf bishaan qulqullina hinqabne torbee lama keessati altokko qofa fayyadamaa waan turaniif rakkoon bishaanii bayee suukaneesa ture. Bara tti sadarkaa tajaajilaatin of danda,ee.

Mana qopheesa jalatti ummataaf bishaan dhiyeessaa tureera. ADB irraa argameen hojiin qorannofi dizayinii associated enjinering international jedhamuun jalqabameera maddi tajaaj. Rakkoon bishaanii yeroo dheeraf mullataa tures piroojjaktii kanaan furmaata argatee jiraa. Yeroo ammaa guddina magaalatiifi baayina ummataa dabalaa dhufeen walqabate fedhiin dhiyeesa bishaanii fi saniteeshiinii guyyaa guyyaatti dabalaa dhufeera. Bishaan dhuga. Jimmaa of danda,e galii gurgurtaa bishaanii fi kiraa konkolaataa mana fincaanii irraa argatuun hojiisaa gaggeesa jiraa hata,u malee taarifnii bishaan if kiraa konkolaata mana fincaaniirra irraa yeroo ammaa argamaa jiru xiqaa waan ta,eef baasii isaa uwisuu kan dandeesisu mitii kanaafuu fula duraatti tarifa haara baasuun barbaachisadha.

Raawwii hojii waggoota shanan darbanii Akkasumas iddoowwan hanqinni bishaanii jirutti boonoo bishaanii ijaaruun hawaasa fayyadamaa taasiseera rakkoo gama kanaan ture furuuf hojiilee hedduu hojjetaa ture. Bishaan dhugaatii qofa otoo hintaanee qulqulina dhuunfaa fi naannoof, akkasumas hojii misoomaa gaggeeffamaniif kan ooludha.

Misoomni kamiiyyuu kan gaggeeffamu bishaaniin alatti akka hintaane kan hundi irratti waliigaludha. Imaammata, tarsiimoowwanii fi seerota qabeenya bishaanii, albuudaa fi inarjii ilaallatan qopheessuun mootummaaf ni dhiheessaa; yemmuu hayyamamu hojiirra ni oolcha; 2.

Imaammata, tarsiimoo fi seeroonni misooma bishanii, albuudaa fi inarjii ilaalchisee Mootummaa Federaalaa fi Naannichaa tiin bahan hojiirra ni oolcha; hojiirra akka oolanis ni taasisa; 3.

Qorannoo misooma sululaa gaggeessuudhaan qabeenya bishaanii teessoo lafaa fi irra keessoo lafaatti argaamu hangaa fi qulqullina isaatiin addan baasee naannicha keessatti faayidaa addaa addaatiif akka oolu ni taasisa; 4.

Ragaa haydroolojii fi meetirolojii ni qindeessa; odeeffannoo isaas qaama dhimmi ilaaluuf ni dabarsa; Ragaaleen qabeenya albuudaa fi inarjii naannichaa akka sassabamanii fi eegaman akkasumas akka hojii irra oolan ni taasisa; Galii misooma albuudaa fi inarjii irraa madduu qaban ni funaana; Omisha albuudaa haala aadaa tiin hojjetamaniif degersa adda ni taasisa; Qorannoo misoomaa fi dhiyeessa inarjii naannichaa ni gaggeessaa akka hojii irra ooluus ni taasisa; Ittifayyadamni teeknooloojii inarjii mana keessaa xiyyeeffannaa argatee akka hojiirra oolu ni taasisa; Teekinooloojii hammayyaatti fayyadamuudhaan ragaalee dachee lafaa tiin wal qabatan walitti ni qaba; ni xiinxala; ni maxxansaa; ni rabsa.

Akkaatuma labsii lakk. Tajaajila bishaanii waliin gahuuf sararoota raabsaa bishaanii ni diriirsa; walumaa galatti hojiiwwan bishaan ilaallatan kan isa jalatti argaman ni supha, ni haaromsa, ni fooyyessa.Tedros Adhanom each made speeches on themes relating to sustainable development, conflict and security in Ethiopia and Africa. This analysis focuses on unpacking for readers how the two leaders of the known autocratic and genocidal Ethiopian state went to great heights using the international opportunity afforded them to take a domestic version of their propaganda to international levels.

Making speeches at such important global venues is assumed to be a "deliberative process" that influences UN policy and decision-making. Because of the global reach of their speeches, we cannot take the speeches very lightly.

Those who have ever watched Ethiopian Television, there is nothing new in what the leaders claimed. Tired of such propaganda back home, some have even broken their TV and radio sets. The Minster preached the importance of diversity to New Yorkers and told them how Ethiopia's economy is growing and how Ethiopia met its MDG "3 years in advance of the deadline.

Predictably, the aim of the speech was to hide and misrepresent the brutality of the Ethiopian "government" and to paint a rosy picture about the genocidal sate. Tedros demonstrated that he felt satisfied when he used the opportunity to misrepresent and mislead the so-called "global citizens" I wonder if they consider themselves such.

More at gadaa. Mormii yeroo irraa gara yerootti hordoftotni Amantaa Muslimaa Oromiyaa keessaattii nurraatti gaggeessaa jiraan dura dhabbachuu fi mormii isaanii duubaa humnooti adda addaa waan jiraniif saaxiluu fi marii irraatti gochuu kan jedhuu fi. Qaama hojii sekterotaa karooraan rawwaachuu xinxaluu. Kana keessatti qabxiin guddaa dhimma ABO irratti fuulleffate keessa hogganoota OPDO kan jeeqee fi mormii guddaa kaasee guyyoota lamaa oliif akka wal falmisiisaa oole beekamaa dha.

ABOn bara kana nama osoo hin taane akeeka dha. Yeroo barbaannu ABOn nama ijaara jenna,gaafa kaan ammoo ABOn hin jiru badeera jenna,yaada wal dhahaa akkasiin hamma yoom uumata sobaa jiraannaa???

Nuti ajaja mootummaan keenya nutti kenneen malee akka naannoo Oromiyaatti ittisa mataa keenyaa gochuu hin dandeenyu jechuun yaada mormii kaasan. Yaadaa gareen Muktar Kadir kun dhiyeessan Kabinotaa Godinaa Booraanaa Yabelloo, Gujjii fi Harargee irraa dhufaniin balaaleffatame, gareen kaabinotaa Godina Harargee, Booraanaa Yaabelloo fi Gujii yaadaa Lammaa Magarsaa dhiyeessee jabeessuun deggeruun ummanni Oromoo fi mootummaan naannoo Oromiyaa uummata Oromootti balaa dhufe ittisuu qabna.

Obsi nuu game, Angoo maaliis qabna waranaa? Jechuun walgahicha irrati ifatti yaada dhiheeffatan. Impaayera Itiyoophiyaa keessa ayyaanoonni fi qophiileen sabaa fi sablammoonni biyyatti heeddumminaan irratti hirmaatan danuu dha.

Itiyoophiyaa keessatti qophiilee dirqamaan mootummoonni abbootiin irree humnaan akka uummattoonni biyyattii bahanii kabajan taasisaa turanis heeddu tarreessuu dandeenya. Bara ammaa; bara wayyaaneen uummattoota Impaayera Itiyoophiyaa keessa jiran humnaan dhiittee saamaa bulchaa jirtu kana keessa ammoo wanti hunduu caalaatti cimee guyyaan hiriiraa fi ayyaanaa mootumichaa dachaa heedduun dabaleera.

Irratti argamuuniis dirqama. Qophiilee fi ayyaanoota mootummoota abbaa irreetiin qophaawan kana hundumaa yoo walitti qabnee laallu garuu kan faayidaa uumataatiif qophaawan osoo hin taane; sirnoota abbootii irree kana dheereessuuf kan akka waltajjii holoolaatti tajaajilanii dha. Oggantoonni amntoolee kanaa akka isa faarsan, akka isa deeggaranii fi isaaf sagadan taasisaat jira. Yoo dafee itti yaadamee deemsi isaa kun gabaabatti cite malee gochaan wayyaanee kun uummata gabrummaa jala jiruf, uummata bilisummaa dheebootee jiruuf balaa guddaa qaba.

sirreefama mindaa bara 2012

Maartine Lutter King 2ffaa dha. Sabaa fi sablammoonni hedduuniis ayyaanoota kanarratti ni hirmaatu. Carraan akkasii ammoo uummatoota cunqursaa fi gabrummaa jala jiraniif keessattu uummata akka Oromootiif carraa faayidaa guddaa qabuudha. Kan yeroo ammaa kana biyyoota gara garaa keessatti argaa fi dhagahaa jirus kanuma.Tuuta adda qabu, hamtuun hin onnanne Utubaan sibiilaa, bubbeen hin raafamne Gaachanan dhommooqne, waa ho'eef hin baqne Humna diinqaa-boroo, qorreef hin ligidoofne Anniisaa kuufamaa, madda dhuma hin qabne Hidda dhiiga sabaa, kan eessaan hanqanne Siyi Poolisii Oromiyaa, kan namuun durfamne!

Saayinsii loltummaaf, ollaatuu sii ragaa Maatirraa baratte, hin deemne alagaa Leenjisaa Maandeellaa, Taaddeef ilma aagaa Aaddunyaa ijaarree, eenyutu nu diiga? Waa takkan shakkinu, seenatu nu beeka Aaddunyaa Nageessuuf, nut-qaba akeeka! Dureenkee Naamusa, uummataaf dursa laatta Maraatafi fayyaa, ija takkaan laalta Kan sobee maraatuuf, qorannoo taasifta Yakka diinan dhufe, sabarraa faccifta Biyya abdii kutte, abdii itti horta Gaafa gamteen dhufe, diina many'a kutta Bakkatti galchitaa, sabarraa rukuttaa!

Mootummaan bu'uura waa hundaati. Biyyi tokko maalummaan ishii kan madaalamu humna goototaa ishiin qabduuni. Gootota gaafa rakkinaa rakkoo fuuldura dhaabbatan, Gootota gaafa Xiiqii uummata isaanitiif dursa Kennan, Gootota of aarsaa godhanii Dhalootasaanii, Uummtasaanii, Biyyasaanii Ol qaban qabaachudhaan eenyummaanshii madaalama.

Itiyoophiyaa, Oromiyaan har'a kan geesse gootota hedduudhani. Gootota har'a jiraniin, Gootota kaleessa aarsaa kaffalaniin! Isinis Gootota Oromiyaa ijaartan, Itiyoophiyaa ceesistan taatanii ergama Ol'aanadhaaf qophaawuu keessanii gammachuu guddaan isinitti dhagahamuutu isinirra jiraata.

Kan namaaf jiraatuu olitti namni hin jiru. Kan namaaf dhaabbatuu olitti namni biraa him jiru. Kan of aarsaa godhee kaan boqachiisuu olitti Mootummaan hin jiru, Sabboonummaan hin jiru. Kanaaf isin gootota dhugaati, Sabboontota dhgaati! Uummata keessa. Piroofesar Dr. Mararaa Guddinaa, Aangawoonni olaanoon, Ambaasaaddaroonni, Abbootiin qabeenyaa, Artistoonnifi kanneen affeeraman bir Saganticharratti Kab.

Kabbadaa Deessisaa ergaa dabarsaniin "Oromoon Matakkal gumaachi sirna ce'uumsafi dagaagina aadaa, seenaa, eenyummaa Oromoo irratti gumaachi isaan godhan baay'ee olaanaa waan ta'eef, tumsi hirmaattonniifi hawaasni bal'aan Oromoo guddina artii kanaafi artistoota keenyaaf godhuu malan cimee itti fufuu qaba" jedhan. Muudni Muuda Nagayaatii? Muudni Muuda Badhaadhinaatii? Ayyaanni Muudni bara kanaas kana kan saffisiisu ta'uun adda isa godha jedhamee eegama! Sirna Kanarratti Keessummoonni MAT-Biyyoolessaafi MNO irraa dhufan, Hawaasa Godinichaa; keessumaa Aanichaa dabalatee Turistoonni biyya keessaa-alaa ho'ina haamileefi si'iyaanaan irratti argamu jedhamee kan eeggamu yemmuu ta'u, Ergaaleen Sirna eeggumsaa, kunuunsaa, qorannoofi beekamtii kennuufi gaaruma ibsan kan darbaniifi kallattiinis jajjabaanis kan kaa'amu akka ta'u ni eegama.

Kabbadaa Deessisaa dhimma kanaan wal qabatee ibsi isaan yerooo adda addaatti kennaa turanis kanuma kan akeekudha. Ayyaana gaarii!Wixata dhufu kana fincila waliigalaa eegaluuf jecha barsiisota guutuu biyyaatifs waamicha dhiyeessaniiru. Haaluma walfakkaatuun Barsiisotni Naannoo Amaaraa Godina Gondor, Dasee, fi Dabra birihaan fincila waliigalaa kanatti dabalamuuf qophii xumuraa akka jiran dhagahameera.

Bara Bajata Itti Aanutti Sirni Kafaltii Hojii Wal Qixaaf Mindaa Wal Qixaa Hojiirra Ooluu Ni Jalqaba

Sochiin kun suuta suuta barattoota fi hojjattoota biroos hammatuun akka hin oolle tilmaamamaa jira. Kun taanan immoo caalattu fincila biyyoolessaa akka kaasuu malu hogeeyyin siyaasaa tilmaama isaanii gaazexoota biyya keessaa irratti daddarbachaa jiru.

sirreefama mindaa bara 2012

You are commenting using your WordPress. You are commenting using your Google account. You are commenting using your Twitter account. You are commenting using your Facebook account. Notify me of new comments via email.

Notify me of new posts via email. Skip to content. Home About. Posted on April 1, by biiftuubilisummaa. Share this: Twitter Facebook Email Print. Like this: Like Loading This entry was posted in Uncategorized. Bookmark the permalink. Leave a Reply Cancel reply Enter your comment here Fill in your details below or click an icon to log in:. Email required Address never made public.

Name required. Search for:.

Download: Daballii Mindaa Bara 2012.pdf

Home About us Akeeka Contact. The Big Day January 22nd, Create a free website or blog at WordPress.Kutaa 2ffaa Turtii Dr. Biqilaa Hurriisaa waliin taasiifame……. Sirreessuuf hoo maaltu hojjatamaa jira? Biqilaa: sirreeffamni mindaa amma taasifamee kun dabalata mindaa osoo hin taanee sirreeffama iskeelii mindaati kan taasiifame.

Yeroo sirreeffama iskeelii kana gaggeessinuu naannoo keenya keessa qofa iskeelii mindaa adda addaa 70 olituu jira ture. Garaagarummaa namoota hojii walfakkatan hojjataniif kafaltiin kafalamaa ture jiru dhiphiisuuf iskeelii mindaa kana sirreessuuf sirreeffama taasifamee dha. Yeroo ammaa kana hojjattoota Biiroo kana jedhee dubbachuuf na rakkisiisuus akka biirootti dhiimmonni ammaas hojiin hojjatamaa jiru ni jira.

Walumaagalatti, sirreeffamni iskeelii mindaa dhumnii isaa daballii mindaa osoo hin taanee garagarummaa kafaltaa iskeelii mindaa baldhaa ture sana dhiphisuun walitti siqsuuf yaadamee malee daballii mindaa akka hin taanee hubatamuu qaba. Sirreeffama iskeelii mindaa kana keessatti waan sadiitu ilaalamuu qaba.

Warreen hin dabalamneef kanneen kanaan dura mindaan addatti dabalameefii nyaachaa kan turan waan taheef hin dabalamneef jechaa dha.

Xumura irratti yaadaa fi eergaa kan qabaattan yoo tahe, Dr. Piroofeshiiniin immoo amaanaa dha. Mootummaaf tajaajila keennuun, Ummataaf tajaajila keennuun immoo carraa guddaa dha, kabaja guddaa dha. Hojii hojjannu keessatti namuusa kirasassaabdummaa irraa billiisa tahee fi aantummaa ummataa gochaan muldhiisuun yoo kan raawwannu tahee ummanniis nutti quufa, ofii keessanifiis hiiriiba nagayaa raftu jechuu dha.

Amma ummanni keenya rakkolee jiran mootummaan yeroo hikuuf adeemaa jiruu kanatti, hoggansa cinaas tahee hojjattoota mootummaa cinaa dhaabbachuun hojiilee hojjatamaa jiran keessatti dammaqinaan akkuma kanaan dura gochaa ture daran cimee keessatti hirmaachuun rakkoleen bulchiinsa gaarii fi kirasassabdummaa saaxiluudhaan bulchiinsa gaarii naannoo keenya keessatti lafaqabsiisuuf gahee isaa bahachuu akka qabu amaanaa jechuun barbaada.

Jump to. Sections of this page. Accessibility help. Email or phone Password Forgotten account? Sign Up. Log In. Forgotten account? Not Now.


Comments on “Sirreefama mindaa bara 2012